Mieli maassa

Olen vähän idiootti.. Lupasin paastota ja niin teinkin tiistaina mutta olin ihan unohtanut että keskiviikkona oli reissu Helsinkiin ja porukat halus tietysti käyä syömässä jossain ja käytiin pikaruokapaikas... Noh tämä ei morkannut yhtä paljon kuin se että illalla vielä mentiin raflaan poikaystävän kaa ja vielä kaljaa päälle turvottamaan. Illaksi ostin karkkipussin jota en onneksi syönyt kokonaan ja olin jo hyvällä päällä alottamassa paastoa..

Aamulla kun heräsin päätä särki ja poikaystävä katto leffaa ja veti niitä karkkeja.. Siinä mielentilassa sit söin itsekin niitä. Nukuin ihmeellisen pitkään ja nyt matkalla kaverille siivoomaan...

Miten saan itteni olee syömättä kun aamu meni jo nälän herättelyyn?

Alpro

Kello on juuri vaihtunut uuden päivän puolelle ja juuri ennen vaihtoa söin viimeisen ateriani. Nyt alkaa paasto ja vedän sen pillereillä niin pitkälle kunnes putoan. Mulla ei enää hermo kestä. Rahat vaa kuluu.

Haluan vaan pienentyä. Ainoa mitä sallin vitamiinien kanssa on Alpron "pillimehuja". Ja niitäkin max 5 päivässä.

Niin suloiselta se kuulostaisi

On kyllä niin paska ja huono olo. Haluun vaa eroon kaikesta ja kaikista jotta voisin vaa tappaa itteni.. Poikaystäväni ei halua että minuun sattuisi tai minulle tapahtuisi jotain jos hommaisin järkkärikortin.. Tosiasiassa muhun sattuu ilman sitäkin.

Tien aloitus

Sori etten ole kirjoitellut. Sain töitä pariksi viikoksi ja se on vienyt aikani. On ollut vaikeaa syömisten kanssa ja painokin on sen mukainen. Huomisesta alkaen alkaa vain kova kuri ja en välitä vaikka se surkastuttaisi kaikki lihakseni. Haluan vain eroon kaikesta tästä massasta!

Ajattelin töiden olevan pelastus ja niihän se olisikin ollut jossei tyhmä pizzerian omistaja olisi alkanut tarjoamaan ilmaista safkaa.. Alkuun meni hyvin.. Oikeastaan ei. Toisena työpäivänäni kun minut siirrettiin minun varsinaiselle työpisteelle niin heti lounaan jälkeen jolloin olin syönyt kyseisessä pizzeriassa kanasalaatin josta olin ylpeä, menin sitten ahmaisemaan herneitä, mansikoita ja kirsikoita loppupäivän. Petyin itseeni vahvasti.. Seuraavana päivänä oli vuorossa pizzaa muttei onneksi enää herneitä jne. Tosin sitten otin jäätelöä yms. Sama oli seuraavana päivänä ja perjantainakin. Sitten tämä viikonloppukin on mennyt ihan turhaksi ja huomenna alkaa kuri. Onneksi seuraavat kaksi päivää minun ei tarvitse syödä pizzaa tai muuta koska paikka on kiinni. Sitten pitää vain vältellä.

Helpotukseksi onneksi sain tietää että saan taas alkaa vuokraamaan rakasta suokkiani! Olen niin ikävöinyt häntä ja nyt päästään taas kevyesti menemään. Myöskin toinen vuokraheppa löytyi muttei tosin ole satulaa jolla ratsastaa eikä kyseisellä hepalla voi ratsastaa ilman satulaa

Nää on vaan niin kauniita ♥

..

Tahdon enemmän

Vihdoin nään pienempiä lukuja. Ei se muuta tarvinut kuin karistaa muutama annos ja lisätä liikuntaa. Tällä viikolla tullut käytyä neljä kertaa puntilla, kaksi kertaa ratsastamassa, kerran golfaamassa ja lisäksi kävellyt paljon. Tänään pitää vielä kävellä paljon. Vähintään viisi kilometriä, joka on kylläkin liian vähän minun makuun. Aamulla piti olla idioottilaiskapaskavettäpelkäävähirmu ja soitin isäni hakemaan minut kotiin, kun olisin ihan hyvin voinut käppäillä rakoista huolimatta sen vajaa kolme kilometriä. Kaiken lisäksi minulta jäi jooga välistä tuon ratsastuksen takia! Mutta ehkä patistan itseni toisenlaiseen joogaan illalla.. Idioottina menin vielä sanomaan isälleni, etten jaksa lähteä golfaamaan mistä olisin jo saanut vajaa 5 km täyteen...

Rakastan hot yogaa. Olisin niin halunnut aamulla käydä siellä mutten millään olisi kerinnyt.. Yin yoga ei ole yhtä mielenkiintoista.

Ajatukset pyörii tällä hetkellä vaan kaloreiden, ruuan, painon, liikunnan ja läskin ympärillä. Mietin vain koko ajan milloin saisin taas virallisen aamupainon, mitä söisin ja miten saisin tehtyä ruuat niin ettei vanhemmat valita punnitsemisesta. Mitä vikaa on punnita ruokansa?

Nähdään taas parin päivän päästä.

Kaipaan takaisin

Pitkän harkinnan jälkeen päätin tehdä blogin. En ole aikoihin kirjoittanut ja olen vain kaivannut sitä purkautumisen tunnetta, kun saa murheensa kirjoitettua ylös. Päiväkirjani on kadoksissa ja toivoisin sen löytyvän jonkun kaapin perukoilta..

Mistä kertoisinkaan.. Olen väsynyt odottamiseen. Haluan tuloksia nyt heti enkä joskus vuoden päästä. On vaan niin surkea olo olla tämmöinen. Haluan olla täydellinen! Ehkä saavutankin sen joskus..

Prioriteetti yksi: muokkaa kroppa täydelliseksi.
Prioriteetti kaksi: suorita koulu kunnialla läpi.

Heinäkuu tulee olemaan kouluun valmistautumista ja sen ohella myöskin treenaamista. Laihtuminen on osa tuota treenaamista. Vielä 8 kiloa! Matematiikkaa, historiaa ja uskontoa. Siitä minun seuraavat kuukaudet on tehty.